Suomalainen popmusiikki

Harrastustoiminnasta kansansuosioon

Suomalainen popmusiikki juontaa juurensa aina 1900-luvun alkupuolelle, kansanlaulujen ajalle. Tuon ajan harrastustoiminnasta on muodostunut nykypäivänä monille palkkatyö. Suomalaiset ovat imeneet vaikutteita popmusiikkiinsa niin ulkomailta kuin isänmaastakin.
Musiikin tyylilajeja on sekoiteltu, uutta sävelletty ja lyriikkaa kirjoitettu. Jo popmusiikin varhaishistorian ajoista lyriikoissa on ollut vahvasti läsnä tietyt aihepiirit, kuten politiikka, rakkaus, kaipaus ja murheet.

Melankoliset kappaleet ovat luoneet toivoa jo sodan aikana sekä rintamalla taistelleille että kotona odottaville, ja popmusiikista on jo varhain muodostunut tärkeä osa suomalaisten elämää.
Nykypäivän suomalainen peilaa musiikkiin mahdollisesti omia tunteitaan ja harmejaan, käsitelläkseen niitä musiikin avulla. Suomalainenkaan popmusiikki ei ole kuitenkaan vain synkistelyä – päinvastoin. Monet nykypäivän suosituista lauluntekijöistä muuntavat taidokkaasti kaipuu-henkisen kappaleen tanssibiisiksi, ja haikeat rakkauslaulut meneviksi pop-ralleiksi.
Suomalainen popmusiikki alkoi saavuttaa järkkymätöntä kansansuosiota 1970- ja 1980-luvulla, kun suomalaiset yhtyeet saavuttivat kotimaansa mittakaavassa lähes samanlaista suosiota kuin The Beatles ja Elvis maailmanlaajuisesti.

Tangosta, jazzista, rockista, folkista ja countrysta vaikutteita imenyt popmusiikki on kasvanut mielettömän matkan 1970-luvulta tähän päivään, ja kasvu tulee varmasti jatkumaan.
Suomalaiseen popmusiikkiin ja sen kehitykseen liitetään vahvasti termi ”uusi aalto”, joka nousee esiin aina uuden musiikkityylin tai -suuntauksen vaikutusten myötä, tai kohdeyleisön muuttuessa. 1970-luvulta 2010-luvulle, uusia aaltoja on ollut joka vuosikymmenellä – yleensä jopa useampi kuin yksi.

Suomi-pop

Suomalaisen popmusiikin kasvutarina – C-kasetista digitaaliseen formaattiin

Musiikin jakeluformaatti on muuntunut 1970-luvun C-kasetista 2010-luvun digitaaliseen muottiin, radiokanavien suosio on laskenut ja televisio näyttelee yhä suurempaa roolia suomalaisen popmusiikin levityksessä.

Monet 2010-luvun artistit ovat ponkaisseet uransa alkuun television laulukilpailujen kautta, joka taatusti on auttanut heitä eteenpäin musiikkiteollisuuden kaupallistuttua, formaattileimoista huolimatta.

c-kasetti

Toisaalta, esimerkiksi J. Karjalainen, Eppu Normaali ja Popeda aloittivat muusikkouran jo 1970-luvulla, ja nauttivat kansansuosiosta vielä yli 40:n vuoden jälkeen.
Verrattuna aiempiin vuosikymmeniin nykypäivän pop-laulajat ja yhtyeet keikkailevat aktiivisemmin, ja live-musiikkitarjonta on kautta maan kasvanut huomattavasti.
Suomalainen popmusiikki on myös vuosien saatossa löytänyt omaleimaisen tyylin, ja 2000-luvun pop-kappaleet ovat jo selkeästi luokiteltavissa tähän tyylisuuntaukseen.
Siinä missä suomalaisen popmusiikin alkuaikoina nojattiin paljon kansainvälisten hittien käännösversioihin, nykypäivän artisteista valtaosa joko sanoittaa ja säveltää kappaleensa itse tai on vähintäänkin mukana prosessissa.

Suomalaista pop-artistia ei enää mielletä vain julkisuuden havittelijaksi helpoin keinoin, vaan he saavat arvostusta osakseen ja heidän musiikistaan pidetään avoimesti. Suomalaisten suhtautumisen ohella myös artistit ja yhtyeet ovat kasvaneet takavuosikymmeniin verrattuna. He eivät pelkää yleisön arvostelua ja brändäävät itseään taidokkaasti kaupallisen yhteiskunnan muottien mukaan.

Antti Tuisku – suomalaisen popmusiikin kruunaamaton kuningas

Idols-laulukilpailusta vuonna 2003 ponnistanut rovaniemeläinen Antti Tuisku on hyvä esimerkki nykypäivän suomalaisesta pop-laulajasta. Vaikkei nuori Tuisku voittanut kilpailua, hän on silti ylivoimaisesti suosituin Idolsista ponnistanut artisti Suomessa.

Tuisku kävi läpi yleisön raa’an arvostelun Idolsin jälkeen, mutta pyrki silti sinnikkäästi toteuttamaan unelmaansa muusikkona. Kritiikin ja kovan työn uuvuttamana, suurimman suosionsa menettäneenä, Tuisku jäi määrittelemättömän pitkälle tauolle loppuvuodesta 2007.

Itsensä brändännyt ja kaupallistanut Tuisku oppi elämään julkisuuden kanssa, ja teki paluun vuonna 2009, jonka jälkeen hänen uransa on ollut vahvassa nousujohteessa. Vuoden 2016 kesällä Tuisku oli yksi Suomen buukatuimmista artisteista kesän festivaaleilla, ja yksikään suomalainen ei salaa kuuntelevansa tämän musiikkia. Muutama nettikasino on tekemässä uutta aluevaltausta festivaalien saralla. Huhujen mukaan, he ovat ovat valmiita maksamaan Tuiskulle viisinumeroisen summan keikkapalkkiona.

Vielä 2000-luvulla miesvaltaiseksi mielletty ala on saanut upeita vahvistuksia Jenni Vartiaisen, Paula Vesalan ja Chisun kaltaisista, lahjakkaista naismuusikoista. Nuoret laulajat ovat löytäneet YouTube uudeksi kanavaksi päästäkseen esille ja tavoittaakseen mahdollinen kuulijakuntansa.
Television mukaantulo on vahvistanut monien jo tunnettujen sekä uusien artistien asemaa valtavasti, ja tuonut pop-laulajat lähemmäs kuuntelijaa. Suomalainen popmusiikki voi kaikin puolin paremmin kuin koskaan 2010-luvulla.

antti-tuisku