Suomalainen popmusiikki siirtyy digiaikaan 2000-luku

Suomalainen popmusiikki kaupallistui, kasvatti suosiotaan sekä kansainvälistyi jo ennen 2000-lukua, mutta vuosituhannen vaihtumisen jälkeen kehitys on ollut vauhdikasta. Tekniikan kehityttyä, popmusiikin jakelukanavat ovat lisääntyneet ja internetin muodostuttua korvaamattomaksi osaksi päivittäistä elämää, musiikin jakelusta on tullut välitöntä.

Vielä 2000-luvun alkupuolella CD-levyt olivat suosituin musiikin jakeluformaatti, mutta jo ennen 2010-luvulle siirtymistä oli selvää, että tulevaisuus on verkossa ja digitaalisissa formaateissa.

Sekä Suomen että koko maailman musiikkipiireissä muutos otettiin vastaan pelon tunnelmissa, koska myynti oli jo niin pitkään perustunut fyysiseen tuotteeseen ja internetin mahdollistamat laittomat lataukset olivat uhka muusikoiden palkkapusseille.

Pelko osoittautui turhaksi, sillä suomalainen popmusiikki voi 2000-luvulla paremmin kuin koskaan. Vaikka fyysisten CD-levyjen myynti lähti laskuun jo ennen 2010-lukua, kompensoitui se lisääntyneellä ja kysytyllä keikka- ja festivaalitarjonnalla.

Maailmanlaajuisesti suosituimmat suomalaiset yhtyeet

Vuosituhannen alussa suomalainen popmusiikki alkoi menestyä toden teolla myös kansainvälisillä markkinoilla, kun ilmoille kajahtivat niin Daruden ’Sandstorm’, Bomfuck MC’s:n ’Freestyler’ ja valtavaa suosiota maailmalla niittäneen HIM-yhtyeen ’Razorblade Romance’.

Raptorin 1990-luvulla aloittama hip hop -aalto saavutti uuden huippunsa mm. Fintelligensin ja rääväsuisista sanoituksista tunnetun räppärin, Petri Nygårdin, suosion myötä.

Vuonna 2001 neljännen studioalbuminsa julkaissut, ja nimensä Rasmuksesta The Rasmukseksi vaihtanut, Lauri Ylösen luotsaama pop rock -yhtye saavutti kuin varkain myös kansainvälisen kannattajakunnan. Yhtyeen viides pitkäsoitto ’Dead Letters’ ilmestyi vuonna 2003, ja singlelohkaisu ’In the Shadows’ soi radioissa ympäri maailmaa.

Kansainvälistä suosiota 2000-luvulla ovat nauttineet myös Nightwish ja melodisella pop rockilla nuoret tytöt hurmannut Negative. Sekä HIM, Nightwish, Negative että The Rasmus veivät suomalaista populaarimusiikkia maailmalle useamman vuoden ajan.

rasmus-pop-musiikki

The Rasmus

Suomalaisen popmusiikin ja television liitto

Vuonna 2002 televisio astui tosissaan mukaan popmusiikkiin, kun MTV3 alkoi lähettää Suomessa laulukilpailu ’Popstarsia’. Televisiossa alettiin luoda ’ilmiöitä’, niin ikään tuotteistamalla lahjakkaita nuoria ja tuomalla heidät yleisön eteen jo ennen kuin heistä tuli laulajia.

Ensimmäisessä Popstars-ohjelmassa haettiin nuoria naisia, ja kilpailun päätyttyä voittajista muodostui tyttöbändi Gimmel. Sittemmin hajonneen yhtyeen jäsenistä muuan Jenni Vartiainen tekee yhä edelleen vaikuttavaa pop-uraa soololaulajana.

Popstars-ohjelman myötä sai alkunsa myös PMMP-yhtye, joka toi uusia tuulia ja positiivista tyttöenergiaa Suomen siihen aikaan miesvaltaiselle musiikkialalle. Vuonna 2003 Popstarsin tilalle tuli Yhdysvalloissa suosittu, vastaavanlainen laulukilpailuformaatti, ’Pop Idol’, joka Suomessa sai nimen ’Idols’.

Vuoteen 2016 mennessä Suomen Idolsia on tehty seitsemän tuotantokautta, ja sen kautta laulajan ura on auennut monelle nuorelle lahjakkuudelle, kuten Hanna Pakariselle, Antti Tuiskulle, Anna Abreulle ja Diandralle.

Erilaisten TV-formaattien ohella 2000-luvulla Suomen televisiosta saattoi myös katsoa kansainvälisen Music Televisionin lähetyksiä sekä myöhemmin kotimaista vastiketta, ’The Voice’ (sittemmin Kutonen), joka toimi myös radion puolella.

Vuonna 2006 suomalainen populaarimusiikki niitti huomiota Euroviisuissa, hirviömaskeihin pukeutuneiden Lordi-yhtyeen jäsenten karjuttua viisuvoiton kotiin. Lordin voiton myötä suomalainen popmusiikki sai entistä enemmän huomiota maailmalla, ja eritoten Euroopan kiertueille oli kysyntää.

Live-musiikin kysyntä kasvoi reippaasti myös kotimaassa 2000- ja 2010-luvuilla, joka näkyi lisääntyneessä kesäfestivaalitarjonnassa sekä talviaikaan suosittujen klubi-keikkojen yleistymisessä. Suosituimmat yhtyeet ja artistit olivat kiertueella parhaimmillaan ympäri vuoden, joko Suomen rajojen sisäpuolella tai ulkomailla – parhaimmillaan sekä että.

Television vaikutus suomalaiseen popkulttuuriin

TV-formaatti Idolsin suosion yhtenä lieveilmiönä koettiin varsinaisen popmusiikin eräänlainen hyljeksintä. Suomalaiset kokivat laulukilpailun olevan helppo tie kuuluisuuteen, eikä ohjelman kautta julkisuuteen ponnistaneille laulajille annettu yhtä paljon arvostusta, ja heidän uraansa varjosti niin sanottu ”Idols-leima”.

Popmusiikki jäi ajoittain raskaamman rockin ja iskelmän varjoon, osaksi suosittujen televisioformaattien ja niiden negatiivisen imagon ansiosta.

Vuonna 2012 televisiokanava Nelonen alkoi esittää Hollannista tuotua formaattia ’Vain Elämää’, jonka myötä monet takavuosien suosikit sekä nykypäivän tähdet avautuivat yleisölle henkilökohtaisemmin ja esittivät tiiviissä ryhmässä toistensa kappaleita Satulinnassa taltioiduissa jaksoissa.

Ohjelman ensimmäinen kausi poiki pienimuotoisen mullistuksen suomalaisen popmusiikin saralla, kun kauden osallistujista vuoden 1995 tangokuninkaan, Jari Sillanpään, ura lähti uuteen nousuun, ja Cheek räppäsi itsensä suomalaisten olohuoneisiin ja sydämiin.

Ohjelmaa on esitetty vuoteen 2016 mennessä neljä tuotantokautta, ja joka kaudella joku artisteista on saanut uuden ponnahduslaudan uralleen.

Suomalainen popmusiikki on vuoteen 2016 mennessä päässyt eroon negatiivisesta leimastaan, ja Suomen kuunnelluimmat ja myydyimmät artistit koostuvat pääosin poppareista.

Kansainvälistä menestystä ei pop-piireissä pidetä enää välttämättömyytenä, ja energia keskitetäänkin mieluummin kotimaassa menestymiseen. Popmusiikin laulukieli on vaihtunut takaisin suomeen, ja kannattajakunta on laajentunut merkittävästi.

Pop-artistit, kuten Antti Tuisku, PMMP:n eron jälkeen soolouralle lähtenyt Paula Vesala, Jenni Vartiainen, SANNI ja Cheek lukeutuvat kaikki tämän hetken suosikkeihin Suomessa, eikä suotta – myyntiluvut ja täyteen buukatut keikkakalenterit puhukoon puolestaan. Suomalainen popmusiikki on löytänyt ajan tyylinsä ja omaleimaisuutensa.