Suomalaisen popmusiikin juuret

Suomalainen popmusiikki on kautta aikain imenyt vaikutteita musiikin muista tyylilajeista ja totta kai, muualta maailmasta. Suomalaisen popmusiikin varhaishistoriaa voidaan jäljittää jopa 1800-luvun loppupuolelle asti, mutta tuon ajan popmusiikilta puuttui vielä omaleimaisuus valtakielen ollessa vielä ruotsi.

Vuosisadan vaihtuessa kansanmusiikki oli suosiossa, mutta tuon ajan laulut sekä lauluntekijät ovat musisoineet lähinnä omaksi ja lähipiiriensä iloksi, joten tuon ajan kansanmusiikki luokitellaan ‘harrastustoiminnaksi’.

alfred-tanner

Alfred Tanner

Aikansa tunnetuin kuplettilaulaja Alfred Tanner teki läpimurron esiintyvän taiteilijan urallaan vuonna 1910. Vailla esimerkkiä suomalaisista lyyrikoista, nerokkaana sanoittajana tunnettu Tanner loi suomenkieliselle lyriikalle pohjan.

Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Yleisradio sisällytti ohjelmistoonsa päivittäin suoria musiikkilähetyksiä, jotka värittivät suomalaisen popmusiikin syntyä sekä kotimaisen että kansainvälisen tuotannon voimin.

Myös jazz-musiikki nosti ensimmäisen kerran päätään 1920-luvulla. Toisin kuin 1920-luvulla populaarimusiikki ammensi vaikutteita positiivisemmista aiheista, oli 1930-luku edeltäjänsä täysi vastakohta. Ilon aikakausi ohitettiin Wall Streetin pörssiromahduksen jälkeen, joka toi Suomeenkin lamakauden. Kansan työttömyys ja ahdinko kuului ajan musiikissa.

1900-luvun puolivälin paikkeilla, sotien aikana ja niiden päätyttyä, kevyemmälle popmusiikille oli ymmärrettävästi kysyntää, mutta vaikutteita ja inspiraatiota ammennettiin suomalaiselle tyypillisen melankolian kautta. Tuon ajan suomalaisen popmusiikin sanoitusten aiheita haettiin muun muassa politiikasta, sodasta ja protesteista.

Muualla maailmassa popmusiikki on jo vuosikymmenten ajan mielletty iloiseksi, helposti kuunneltavaksi ja kevyeksi musiikiksi, kun taas Suomessa tämänkaltaisen popmusiikin aikakausi on alkanut kunnolla vasta myöhemmin.

 

Tango ja jazz popmusiikin taustalla

Suomalaisen popmusiikin varhaisimmat vaikutteet pohjautuivat tangoon ja jazz-musiikkiin. Popmusiikin alkutaipaleella, 1950-luvulla, suurimpien kotimaisten tähtien joukkoon lukeutui esimerkiksi tangolaulaja Olavi Virta ja Annikki Tähti.

Kansainväliset vaikutteet suomalaiseen popmusiikkiin iskostuivat 1960-luvulla The Beatlesin noustessa maailmanlaajuiseen suosioon. Vaikka Elvis Presleyn ja Paul Ankan kaltaisten legendojen pop-kappaleet olivat soineet Suomen nuorison kasettisoittimissa jo 1950-luvulla, The Beatles valloitti koko maailman ohella myös pikkuruisen Suomen joka kolkan.

Suomalainen popmusiikki nojasi pitkän aikaa kansainvälisten pop-kappaleiden käännösversioihin. Kansan kielitaidon ollessa vielä heikommissa kantimissa, tuntui luontevammalta kääntää suositut kappaleet tutulle suomen kielelle ja päästää suomen pop-kuninkaat ja –kuningattaret mikrofonin eteen niitä tulkitsemaan.

Iskelmämusiikki ja sen vaikutteet alkoivat näkyä suomalaisessa popmusiikissa, ja artisteista alettiin muokata tietoisesti kansainvälisiä esimerkkejä seuraten nuorison idoleita. Useat artistit olivat lahjakkaita nuoria, joiden kiltti ja viattomuutta huokuva imago oli helppo myydä kansalle.

Vuonna 1963 tapahtui popmusiikin kannalta tärkeä uudistus, kun Yleisradio uudisti ohjelmistoaan Sävelradiolla, jonka lähetysaika täyttyi pääosin kevyestä musiikista. Televisioidun ‘Syksyn Sävel’ –laulukilpailun myötä myös kotimainen sävellystyö alkoi puhjeta kukkaan.

1960-luvun ja 1970-luvun taitteessa Suomesta nähtiin nousevan artisteja kuten Hector, Juice Leskinen, Katri Helena, Jukka Kuoppamäki ja Irwin Goodman, joista monia pidetään niin ikään suomalaisen popmusiikin historian kulmakivinä.

tango-musiikki

Suomalainen lyriikka korvaa käännöskappaleet

Käännöskappaleiden suosio laski yhä enemmän 1970-luvun aikana, kun suomalainen alkuperäislyriikka ja uudet pop-yhtyeet kuten Eppu Normaali ja Popeda nousivat koko kansan tietoisuuteen. Useat tuon ajan, kuten myös edellä mainitut, yhtyeet nauttivat laajaa kansansuosiota vielä tänäkin päivänä. Vaikka ulkomaisten käännösten teko vielä jatkui, tätä aikakautta voidaan kutsua nimenomaan suomalaisen popmusiikin läpimurron aluksi.

Suomalaiset aktivoituivat ostamaan äänitteitä, uusia yhtyeitä nousi kansalaisten tietoisuuteen ja sijoittuipa Suomen Marion Rung vuoden 1973 Euroviisuissa jopa 6. sijalle kappaleellaan ‘Tom tom tom’. Sinä päivänä tosin harva tiesi, että kyseinen sijoitus tulee olemaan Suomen paras seuraavaan 33:n vuoden ajan.

Suomalaisen popin varhaishistorian aikana toimintaansa aloittelivat myös Suomen ensimmäiset festivaalit, kuten Pori Jazz, Kaustisen kansanmusiikkifestivaalit ja Ruisrock, joista jälkimmäinen tunnetaan tänä päivänä yhtäjaksoisesti pisimpään Suomessa järjestettynä rockfestivaalina. Festivaalien ohella myös Helsingissä sijaitseva Tavastia-klubi aloitti toimintansa 1970-luvulla.