Suomalaisen populaarimusiikin uusi aalto 1980-2000

Vuosikymmenen taittuessa 1980-luvun puolelle, koitti suomalaisen popkulttuurin uusi aalto. Eppujen ja kumppaneiden suosion myötä suomalaisen popmusiikin tähtikaarti vahvistui 80-luvulla suorastaan sensaatiomaisilla yhtyeillä, joista paras esimerkki lienee porilainen Dingo.

Toki monet edeltävän vuosikymmenen orkesterit kuten Pelle Miljoona, Popeda ja jo mainittu Eppu Normaali jatkoivat nousujohteista musiikkiuraa, mutta kasaribändit hakivat entistä enemmän vaikutteita rock- ja dance-musiikista.

Suomalainen populaarimusiikki alkoi kiinnostaa myös ulkomailla muun muassa laulukieltä vaihtamalla. Ressu Redfordin luotsaama, elektronista poppia esittänyt Bogart Co. oli 1980-luvun menestyneimpiä yhtyeitä Suomessa, vaikka tuttu ja turvallinen suomen kieli laulukielenä oli vaihtunut englantiin.

Kansainvälisyyteen pyrittiin tietoisemmin, ja eniten huomiota ulkomaita myöten keräsi rockyhtye Hanoi Rocks, joka sittemmin joutui keskeyttämään ulkomaan valloituksensa yhtyeen rumpalin menehdyttyä äkillisesti.

Suomirockin synty ja ’Dingomania’

Kotimaassa kansan, ja eritoten nuoret tytöt, hurmasi Neumannin vetämä pop rock -yhtye Dingo, jonka suosiota kuvattiin sittemmin termillä ’dingomania’. Dingo tuli koko kansan tietoisuuteen viimeistään single-julkaisullaan ’Sinä ja Minä’, joka voitti suositun ’Levyraati’-televisio-ohjelman vuoden 1984 alussa.

Samaisen vuoden keväällä julkaistu täyspitkä levy, ’Nimeni on Dingo’ pysyi Suomen myydyimpien albumien listalla koko loppuvuoden. Vuonna 1985 Dingon suosio oli huipussaan, toinen pitkäsoitto ’Kerjäläisten valtakunta’ nousi sen ajan kaikkien aikojen myydyimmäksi albumiksi Suomessa, ja hysteria yhtyeen ympärillä kasvoi kasvamistaan.

Dingon jäsenet saivat kärsiä suursuosion lieveilmiöt innokkaiden fanien matkustaessa jopa näiden kotipihoille saakka. Seuraavana vuonna ilmestynyt kolmas levy lytättiin ja arvosteltiin epäonnistuneeksi. Dingon suosio kääntyi vienoon laskuun, ja vuoden 1986 jäähallikiertueen aiheuttaman taloudellisen tappion myötä yhtye laittoi pillit pussiin saman vuoden syksynä, puhumatta mahdollisesta jatkosta sen enempää.

Vuosien 1984-86 välillä kulta-aikaansa viettänyt yhtye muistetaan yhä yhtenä Suomen suosituimmista, ja vuoden 1986 hajoamisen jälkeen on nähty jo kolme comebackia erinäisillä kokoonpanoilla. Laulaja-keulakuva Pertti ”Nipa” Neumann on ainoa Dingon alkuperäisjäsen, joka on pysynyt kokoonpanossa alusta asti.

Muiden 1980-luvun suosituimpien kotimaisten yhtyeiden joukkoon mahtui myös Leevi and the Leavings, Hurriganes, Sielun Veljet ja Miljoonasade. Monien yhtyeiden ammentaessa vaikutteita tuotantoonsa rockmusiikin saralta, vuosikymmenen artistit, kuten Tapani Kansa, Paula Koivuniemi ja Mikko Alatalo sen sijaan nojasivat yhä pitkälti iskelmämusiikin voimaan.

Aikakauden suosituimmat laulajat ja lauluntekijät, kuten J. Karjalainen, Juice Leskinen ja Hector, puolestaan omaksuivat tuotantoonsa vaikutteita monista eri genreistä. Edellä mainittuja muusikoita pidetäänkin suomalaisen populaarimusiikin edelläkävijöinä ja kehittäjinä nerokkaiden sanoitustensa ja sävellystensä johdosta.

dingo

Median vaikutus suomalaisen popmusiikin kaupallistumisessa

Populaarimusiikki kaupallistui ja alkoi näkyä ja kuulua entistä enemmän eri medioissa. Yleisradio toi radion kuuntelijoille uuden ohjelman nimeltä ’Rockradio’ vuoden 1980 puolivälissä, ja YLE aloitti ’Hittimittari’-ohjelman esittämisen television puolella vuonna 1984.

Kymmenisen vuotta myöhemmin nähtiin suositun ’Jyrki’-ohjelman ensiesitys MTV3-kanavalla. Puolitoistatuntisen pääohjelman suosion myötä, Jyrkin rinnalle kehittyi nopeasti suppeampiin musiikkiaiheisiin keskittyviä televisio-ohjelmia. Musiikkiteollisuus kehittyi nopeasti, ja jo 1990-luvun alussa CD-levyt ohittivat kasetit ja LP-levyt kappalemyyntitilastoissa.

Rap ja hip hop nousivat musiikkilajeina koko Suomen tietoisuuteen 1990-luvulla, kun jo 1980-luvulla uransa aloittanut Raptori nousi ylivoimaiseksi listaykköseksi kappaleellaan ’Oi beibi’.

Vuosikymmenen aikana rap-musiikin ohella yhtyeet Aikakone ja Movetron edesauttoivat konepopin läpimurtoa. Uusien tyylilajien ohella, myös moni aiempien vuosikymmenten yhtye ja artisti nauttivat yhä kansansuosiota.

Hyvänä esimerkkinä pitkän ajanjakson suosiosta toimii Eppu Normaalin levymyynnin miljoonarajan ylitys vuonna 1997. Suosituimpia 1990-luvun uusia popmusiikkia edustavia yhtyeitä olivat Ultra Bra, Neljä Ruusua, tyttöduo Nylon Beat sekä itäsuomalaista popkulttuuria edustava Värttinä.

Artisteista pinnalle nousivat muun muassa jo 1980-luvun lapsitähtenä tunnettu Jonna Tervomaa sekä vuonna 1995 tangokuninkaaksi kruunattu Jari Sillanpää.